KOTISEUTUARKISTO

Orimattilan Tietävälän historia: Harjula, Arminen


Pirkko Sallinen-Gimpl: Orimattilan Tietävälän asutusalue vuonna 1965


H a r j u l a; Eemil Arminen

Veljekset Eemil ja Matti Arminen viljelivät !800-luvulta lähtien Kirvun Tietävälässä Marttilan (Rn:o 9) ja Harjulan tiloja. Marttilan nimeä kylässä tuskin tunnettiinkaan, vaan puhuttiin aina Kylä-Armisesta. Näin erotettiin kylässä asuvat Armiset Salo-Armisista, jotka asuivat kylästä syrjässä.

Armisten suku oli tullut Kirvuun Jääskestä vuonna 1898 maatilojen vaihtokaupan vuoksi. Marttilan tila oli alkuperäinen asuintila; Harjulan tila ostettiin vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tilojen yhteinen pinta-ala oli n. 200 ha.

Armisten perhekunta muutti Orimattilaan ja viljeli Harjulan tilaa yhteisesti vuoteen 1959 asti. Asuinrakennukset rakennettiin tosin erilleen. Perheiden vanhat isännät olivat keskenään serkuksia, nuorempi polvi toisia serkuksia. Seuraavassa selostetaan nykyisten Orimattilan Harjulan ja Yli-Harjulan Armisten vaiheita yhteisesti, koska perheet ovat asuneet evakuoimisaikanakin yhteistaloudessa. Paavo Armisen talossa nykyisin asuva naimaton täti, Anna-Katri Arminen selosti perheen vaiheita sotavuosina. Ensimmäisellä evakkomatkalla Armiset joutuivat Viljakkalaan, jossa he asuivat talonväen kanssa samassa pirtissä 7 kuukautta.

Viljakkalasta muutettiin viideksi kuukaudeksi Hämeenkyröön, jossa asuttiin erillisessä rakennuksessa, mutta maanviljelystä ei voitu harjoittaa. Myrskylästä saatiin sitten asunnoksi huvilan toisesta päästä keittiö ja kamari, jossa asuttiin 3-4 kuukautta. Matti Arminen ja Eemil Armisen Venla-tytär palasivat täältä Kirvuun ja myöhemmin Hilma ja hänen tyttärensä Salme Arminen seurasivat heitä. Armisen vanha emäntä ja Anna Katri Arminen ja lapset Taina, Paavo ja Pentti tulivat karjan kanssa Kirvuun. Eemil Arminen oli tällöin linnoitustöissä. Asuinrakennuksen kulma ja navetta olivat vaurioituneet, ja ne korjattiin Kirvussa oltaessa.

Toinen evakkomatka suuntautui aluksi Ruokolahdelle, josta syksyllä lähdettiin Kankaanpäähän. Sieltä muutettiin tosin välittömästi Orimattilan Käkelään, josta saatiin Puhakan talosta oma huone asuttavaksi pihatalosta karjarakennuksen yhteydestä. Armiset asuivat Orimattilassa siis jo vuodesta 1944 lähtien.

Vuonna 1946 muutettiin Pakaalle Kaijalan Osmo Hakalan saunarakennukseen, josta jo seuraavana vuonna siirryttiin vapaaehtoisella kaupalla ostetulle tilalle. Tämä Harjulan tila oli erotettu valtion sotilasvirkatalon maista. Pellot olivat olleet mv. Osmo Hakalan vuokraviljelminä. Tilan koko pinta-ala oli 45 ha, josta oli valmista peltoa 18 ha. Paikannimeksi otettiin Harjula, sama nimi kuin osalla Kirvun kotitilaa oli ollut. Talojen erotessa Paavo Armisen tilan nimeksi tuli Yli-Harjula ja Eemil Armisen tilan nimeksi Harjula.

Eemil Armisen omistamalla Harjulan tilalla oli valmista peltoa 8 ha, ja vuosina 1958-59 raivattiin lisää 4 ha. Rakennuksista oli paikalla ennestään vain lato. Perhe asui aluksi Pakaalla Hakalan saunassa. Syksyllä 1947 rakennettiin ensin sauna, ja jouluksi valmistui myös asuinrakennus. Väliaikaisena navettana käytettiin rehuladon päästä tehtyä "läävää", kunnes vuonna 1955 saatiin uusi navetta valmiiksi. Kalustovaja valmistui vuonna 1953.

Kirvun Tietävälän Kylä-Armisessa oli 12-15 lehmää, 4-5 hevosta, sikoja, lampaita ja kanoja. Kolme lehmää ja hevonen tuotiin Orimattilaan, ja karjaan kuuluu yhä samojen eläinten jälkeläisiä. Harjulassa on nykyisin viisi lehmää ja hieho. Kirvusta tuotiin Orimattilaan maatalouskoneita: auroja, äes, niitto-, harava- ja kylvökoneet. Harjulaan ostettiin vuonna 1954 traktori, johon on vähitellen hankittu lisälaitteita. Puimakone hankittiin vuonna 1953 ja levittäjä vuonna 1962. Sirkkelisaha ostettiin vuonna 1952 ja kaksoissirkkeli kuusi vuotta myöhemmin. Vilja on puitu vuokratulla leikkuupuimurilla vuodesta 1961 lähtien.

Kirvun tilalla viljeltiin eniten kauraa ja vehnää. Samassa suhteessa viljellään näitä lajeja nykyiselläkin tilalla. Ruis ei Orimattilassa näyttänyt menestyvän ja sen viljelystä luovuttiin. Salaojitusta varten ei ole tehty suunnitelmia. Tilalta myydään maitoa, vehnää ja hiukan munia. Armisten mielestä oli vaikeata verrata Kirvun ja Orimattilan tiloja. Kirvussa oli kuitenkin paremmat multaiset maat ja metsämaata enemmän kuin Orimattilan tilalla. Talosta kuulutaan Marttoihin ja Maatalousnaisiin; nuori isäntä kuuluu Metsästysseuraan.

Talossa asuu nykyisin Eemil Arminen (s. 12.1.1898 Jääskessä), vaimonsa Hilma Vappu Kuisman (s. 18.1.1903 Kirvussa) kanssa. Hilma Arminen on kotoisin Kirvun Tietävälän Rukalan talosta eli Mustamäeltä. Aviopari vihittiin vuonna 1923. Avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, Venla ja Saima. Edellinen asuu virkapaikassaan Mikkelissä, jälkimmäinen miehensä Kalevi Hakalan kanssa vanhempiensa luona. Hakaloilla on 15- ja 11-vuotiaat pojat. Kalevi Hakala on alkuaan toijalalaista sukua, joka on siirtynyt ennen sotia Orimattilaan. Hakala on tehnyt maataloustöitä sekä kotona että vieraille. Viime vuosina hän on hoitanut sahaustöitä palkatun apulaisen kanssa. - Eemil Arminen on suunnitellut tilan myymistä ja siirtymistä muuanne mahdollisesti maataloutta jatkamaan, tai tilan myymistä eläkettä vastaan vävylleen Kalevi Hakalalle.