KOTISEUTUARKISTO

Orimattilan Tietävälän historia: Kulmala,Räikkönen


Pirkko Sallinen-Gimpl: Orimattilan Tietävälän asutusalue vuonna 1965

Eino Räikkösen kotitila oli Kirvun Mertjärven kylässä sijaitseva Nuuttila (Rn:o Mertjärvi 12), joka oli vanha sukutila, jota usein nimitettiin Keskievariksi. Eino Räikkösen isänisä Juho Räikkönen oli tullut taloon kotivävyksi vuonna 1860. Nuuttilassa kerrotaan olleen ensimmäinen uloslämpiävä tupa Viipurin läänissä. Tilan pinta-ala oli 85 ha.

Vanha emäntä Maria Räikkönen asui talvisodan siirtolaisena Viljakkalassa. Pojat Eino ja Yrjö olivat rintamalla. Rauhan aikana pojat viljelivät Viljakkalassa vuokramaalla vehnää. Jatkosodan alettua he joutuivat taas sotatoimiin rintamalle. Sodan jälkeen perhe asui Orimattilassa siirtolaisena.

Tavallaan sattumalta he saivat vuonna 1947 maatilan Tönnön (Tietävälän) asutusalueelta. Matti Miettinen Kirvun Tietävälästä ei ottanut vastaan hänelle tarjottua uudistilaa, jonka Räikköset sitten saivat hallintasopimuksella viljeltäväkseen. Koska tila sijaitsi Tönnön kylän äärimmäisessä kulmassa, he antoivat paikalle nimen Kulmala. Tilan pinta-ala on 34,4 ha, josta oli kanteikkoa 13,7 ha. Kanteikon lisäksi on pelloksi raivattu lähes hehtaarin alue vuosina 1957–58, josta viljelyksessä on nyt 14,5 ha.

Räikköset muuttivat tilalle toukokuussa 1948, jolloin Tietävälän aluetta oli jo edellisestä kesästä lähtien raivattu ja rakennettu. Kulmalan paikalla ei ollut mitään rakennuksia. Räikkösen perhe asui naapuritalossa, kunnes neljän viikon kuluttua voitiin muuttaa uuteen saunarakennukseen. Väliaikainen navetta saatiin syksyyn mennessä valmiiksi. Seuraavana vuonna valmistui asuinrakennus ja vuonna 1952 navetta. Entisestä navetasta saatiin nyt rehulato. Myöhemmin vuonna 1956 rakennettiin vielä kuorma-autotalli.

Yrjö Räikkönen oli vakinaisessa työssä maitoautonkuljettajana, ja muutti avioiduttuaan asumaan Orimattilan kirkolle. Eino Johannes Räikkönen on syntynyt 28.7.1910. Hän avioitui 27.11.1949 nuijamaalaisen Hilkka Maria Hatakan (s. 10.9.1920) kanssa. Lapsia on neljä, kaikki syntyneet Orimattilassa Paavo Tapani, s. 2.11.1951, Eila Maria, s. 14.7.1953, Lea Anneli, s. 19.8.1955 ja Päivi Helena, s. 7.2.1958. Vanha emäntä Maria Räikkönen kuoli vuonna 1964.

Mertjärven Nuuttilassa oli ollut karjaa kolme lehmää, hieho ja neljä hevosta, jotka kaikki kuljetettiin siirtolaisaikana perheen mukana. Orimattilan tilalle tuotiin kaksi lehmää, hieho ja hevoset. Yksi lehmä ja lampaita hankittiin Orimattilassa. Nyt karjaan kuuluu kuusi lypsävää, kaksi hiehoa, vasikka ja kaksi hevosta, joista toinen on nykyisin ainoa Kirvusta tuotu kotieläin.

Maanviljelykalustosta käytettiin ensimmäisinä Orimattilan vuosina Kirvusta tuotuja hevosvetoisia auraa, äestä ja niitto- sekä haravakonetta. Niittokonetta käytettiin vielä neljä vuotta sitten, mutta koko välineistö on nyt uusittu. Puimakone hankittiin vuonna 1949, kylvö- ja elonleikkuukoneet vuonna 1952 ja traktori vuonna 1965. Sirkkeli ostettiin vuonna 1952. Elo on korjattu leikkuupuinnilla vuodesta 1960 lähtien.

Mertjärven tilalla viljeltiin kauraa, vehnää, ohraa ja ruista. Nykyisin Kulmalassa viljellään vehnää ja sokerijuurikasta myytäviksi, kauraa rehuviljaksi ja perunaa kotitarpeiksi. Rukiinviljely lopetettiin vuonna 1955.

Yleisesti on maanviljelys muuttanut Mertjärven ajoista siten, että nykyisin käytetään paljon enemmän apulannoitteita ja konetyövoimaa. Muuten Eino Räikkönen piti Kulmalan peltoja hallanarkoina. Pellot ovat tosin tasaisia. Mertjärven kiviset pellot tuottivat kuitenkin yhtä hyvin kuin nykyisen tilan pellot.

Kulmalassa on salaojitus suunnitteilla. Metsänistutus on aloitettu vuonna 1960.

Talosta kuulutaan Maamiesseuraan, Maataloustuottajiin, Marttoihin ja Lähetysseuraan. Isäntä on Maamiesseuran, emäntä Marttojen johtokunnan jäsen. Isäntä on harrastanut yleisurheilua Kirvun Vilkkaan jäsenenä.

Emäntä Hilkka Räikkönen on myös siirtolaisia. Hänen kotipaikkakuntansa on Nuijamaan Vehkapään kylä, josta hänen isänsä Tuomas Hatakka oli vuonna 1937 ostanut Niemelän tilan. Hatakan suku oli lähtöisin Antreasta.

Ensimmäisellä siirtolaismatkalla Hatakan perhe joutui muuttamaan alinomaa. Ensin asuttiin kolme viikkoa Puumalassa, mutta välillä jouduttiin Hämeenkyröön ja Pieksämäelle. Sieltä palattiin puoleksi vuodeksi Puumalaan. Hilkka Hatakka asui vielä pari viikkoa Luvialla, työskenteli puolisen vuotta Pieksämäellä ja toimi lottana Kirvussa ja Antreassa. Hatakan perhe palasi luvan saatuaan Vehkapäähän. Tykinammus oli tuhonnut Niemelän asuinrakennuksen eteisen ja osan navettarakennuksesta. Aitta oli purettu, samoin huoneiden lattiat. Rakennuksia korjattiin niin, että päästiin asumaan.

Toisen siirtolaismatkan alussa kuljetettiin karja Joroisiin ja myytiin osittain siellä. Sijoituskunnassa Kankaanpäässä asuttiin yksi vuosi. Hilkka Hatakka työskenteli silloin huopatehtaassa. Keväällä 1945 ostettiin maatila Orimattilan Pakaan kylästä. Kun seuraavien vuosien aikana Tönnön ja Pakaan kylien rajalle syntyi Tietävälän asutusalue, tuli Hatakoiden naapuriksi paljon kirvulaisia ja Hilkka Hatakasta tuli vuonna 1949 Kulmalan uudistilan emäntä.